Pikavippien todellisiin vuosikorkoihin kannattaa perehtyä aina ennen lainan hakemista. Yleisesti ottaen niitä pidetään hyvinä mittareina eri yritysten vippien vertailussa, vaikka se ei niin yksinkertaista olekaan. Todellinen vuosikorko antaa kyllä suuntaa vippien hinnoista, mutta pikavipin ottajan kannalta tärkeintä on aina tarkastella vipin todellisia kustannuksia. Pelkän vuosikoron perusteella ei kannata valita palveluntarjoajaa. Myöskään ei kannata ”varmuuden vuoksi” ottaa liian isoa vippiä, koska turhan suuret vipit tulevat helposti kalliiksi. Liian pitkästä takaisinmaksuajasta tulee myös ylimääräisiä kuluja, sillä käytännössä aina lyhyemmästä vipistä tulee vähemmän kustannuksia lainaajalle. Myös olisi syytä kiinnittää huomiota mahdollisiin lisäkustannuksiin, kuten teksiviestien hintoihin. Usein kannattavampaa täyttää lainan hakemus verkkohakemuksella netissä ja käyttää pankkitunnuksilla tehtävää tunnistautumista.
Velkakierteet
Vipit aiheuttavat helposti velkakierteitä, mutta niitä kannattaa aina välttää. Ikinä ei kannata ottaa uutta pikavippiä, jos edellinen on vielä maksamatta. Tämän voi välttää ottamalla sen kokoinen vippi ja sellaisella maksuajalla, että varmasti tietää pystyvänsä maksamaan sen ajallaan takaisin. Mikäli näyttää siltä, että takaisinmaksun kanssa on tulossa ongelmia, ei kannatta ottaa uutta vippiä muualta, vaan ottaa yhteyttä vipin myöntäjään ja yrittää neuvotella maksuaikataulusta. Siitä on myös vippien myöntäjille etua, etteivät asiakkaat joudu vippikierteeseen ja etteivät velat mene perintään. Velkakierteen sattuessa se kannattaa yrittää katkaista mahdollisimman nopeasti ja ottaa yhteys esimerkiksi Kuluttajaliittoon, Kuluttajavirastoon tai oman kunnan velkaneuvontaan.
Miten vipit syntyivät?
Vipit syntyivät Yhdysvalloissa, jossa niitä markkinoidaan nimellä “payday loans”. Erityyppisiä pienlainoja on tosin myönnetty 70-luvulta lähtien muun muassa kehitysmaissa ihmisille, jotka eivät perinteisten määritelmien mukaan ole olleet luottokelpoisia. Nykymuodossaan vipit saivat kuitenkin alkunsa vasta 2000-luvulla. Suomeen ensimmäiset pikavippiyritykset perustettiin vuonna 2005. Vuoden 2007 syyskuun kuluttajaviraston kartoituksessa Suomen markkinoilta löytyi jo yli 50 pikavippiyritystä. Yöllä annettavat vipit kiellettiin lokakuussa 2009. Luottopäätöksen saa antaa, mutta kello 23 jälkeen myönnetyt vipit saa nostaa vasta kello 7 jälkeen aamulla.
Suomessa ollaan nyt kiristämässä pikavippejä koskevia lakeja. Muutoksia voi tulla esimerkiksi ikärajoihin ja lainan ottamisen ehtoihin. Samassa yhteydessä on tarkoitus selvittää, voitaisiinko Suomeen perustaa eräänlainen positiivinen luottorekisteri. Siitä luotonantajat kuten pikavippiyritykset ja pankit voisivat katsoa, onko hakijalla velkoja jo ennestään.
Mediassa ja keskusteluissa suhtaudutaan monesti pikavippeihin negatiivisesti, sillä ne mielletään monesti koronkiskonnaksi ja ”köyhien ihmisten kiristämiseksi”. Huonot esimerkit vippejä tarvitsevien lainaajien velkakierteistä lisäävät kritiikkiä ja vaatimuksia tiukemmasta sääntelystä. Tämän takia on suunnitteilla erilaisia parannuksia vippejä varten, kuten esimerkiksi Suomen Kuluttajaiitto on ehdottanut kulukattoa lainahaittojen hillitsemiseksi.
